Istun vielä hetken, ilta iholla kylmenee
Kamat autossa, elämän laatikoissa
Mahdollisuuksien kaupunki sumun peitossa
Eikä oo eka kerta kun eessä on tää maisema
Käärittiin matot lattialta
Jalkojemme alta
Hattara
Näyttää paremmalta miltä maistuu
Miltä maistuu
Haikailen
Jotain mikä väistämättä haihtuu
Pois haihtuu
Tivoli siirtyy
Ja valut sammuu, sammuu
Kuulin ettei se palaa
Keskellä tavarapinoja ja tyhjiä seiniä
Istuu joku joka uskoi, uskoi täysillä
Että unelmat toteutuu kun sitoutuu ja pitää kovaa kii
Mut tässä vieraassa huonessa, uudessa alussa, tyhjyys mua tervehtii
Hattara
Näyttää paremmalta miltä maistuu
Miltä maistuu
Haikailen
Jotain mikä väistämättä haihtuu
Pois haihtuu
Tivoli siirtyy
Ja valut sammuu, sammuu
Kuulin ettei se palaa
Mitä jos päästän irti
Halveneeko muistot vuosien varrella ja rypistyy
Ja näin tuun katkeraksi
Kiroan karusellit, eihän mulle pitänyt käydä näin
Mitä jos olitkin vain liian hyvä
Ja ahmin kunnes alan voida pahoin
En tiedä saanko toista mahdollisuutta
Mutta sen tiedän että
Hattara
Näyttää paremmalta miltä maistuu
Miltä maistuu
Haikailen
Jotain mikä väistämättä haihtuu
Pois haihtuu
Tivoli siirtyy
Ja valut sammuu
Kuulin ettei se palaa
Hattara