Kotikallioilla kerran leikin
sinne maailmani rakensin
vielä nytkin kallioille usein kiipeän
leikit vain on elämän
Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen
Nyt on lukko päällä oven harmaan
kesäaikaan vain siellä käyn
vene vanhus lammen rantaa hiljaa vartioi
seuranaan vain tuuli soi
Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen
Niin on kylmät kotilieden tiilet
lumi kinostuu portaisiin
pihamaalla yksinäiset jäljet jäniksen
poistunut on ihminen
Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen